Ajatuksia faskiasta

Nettikoko 7422

Viimeisten vuosien aikana on ollut vaikeaa olla kuulematta  faskioista.

Kyseessä ovat siis nuo mystiset sidekudoskalvot, jotka verhoavat kehomme, menevät jumiin tuon tuosta ja onhan niiden käsittelykin toiseksi infernaalisinta kidutusta sitten Mamban tuotannon kuuntelemisen jälkeen…?

Onko asia sittenkään näin? Seuraavassa tekstissä käsitellään aihetta omasta näkökulmastani;

Mitä faskiat ovat? Mitä tekemistä niillä on ihmisen toimintakyvyn ja fysioterapian kanssa? Tarvitseeko niiden käsittelyn välttämättä sittenkään sattua?

Olen käynyt keväällä Steccon Faskiamanipulaatio level 1- koulutuksen ja peilaan ajatuksiani pitkälti sen pohjalta.

Suomessa Tiina- Lahtinen Suopanki on antanut loistavaa opetusta muutaman vuoden ajan. Kyseessä on erikoistumiskoulutus, jota ei fysioterapeutin peruskoulutuksessa ole.

Tiinan artikkeli Sidekudos- koko kehon kattava viestiverkko sekä Fasciamanipulaatio.fi- sivuille tuottama materiaali on  toiminut lähteenä teorialle faskiamanipulaation fysiologialle tässä kirjoituksessani.

Steccon lisäksi toinen tunnettu koulukunta on Tom Myersin. Myers kirjoitti 2001 kirjan Anatomy trains, joka nosti liikeketjuja hyvin esille.

Monet esittämistäni asioista on omia näkökulmiani, eivät absoluuttisia totuuksia. Tavoite onkin herättää ajatuksia aiheesta ja valaista esimerkkien avulla ihmisiä tästä tapetilla olevasta asiasta.

Koulukunnissa on pieniä eroja esim. käsittelytekniikoissa ja anatomisten linjojen suhteen, mutta suuressa kuvassa puhutaan samoista asioista.

Suurin osa faskiasta käydystä keskustelusta pohjautuu juuri näihin kahteen henkilöön: Luigi Steccoon ja Tom Myersiin. Heistä voitte käydä lukemassa lisää yllä olevista linkeistä.

Aiheeseen liittyvä kuva

Anatomisia linjoja (liikeketjuja) Myersin mukaan.

 

Mikä on faskia?

Faskia eli peitinkalvo on sidekudosta ja koostuu aaltomaisista kollageeni- ja elastiinisäikeistä. Säikeet ovat järjestäytyneet erillisiksi kerroksiksi ja jokaisen kerroksen säikeet ovat eri suuntaiset. Aaltomaisten kollageenisäikeiden ansiosta faskia voi venyttyä ja elastiinisäikeet palauttavat sen takaisin alkuperäiseen lepotilaan.

 

Karkeasti faskiat voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin, joita ovat pinnallinen, syvä ja viskeraalinen (sisäelimiin liittyvä) faskia. Kullakin faskiatyypillä on omat anatomiset ja biomekaaniset ominaisuutensa ja suhteet niitä ympäröiviin rakenteisiin.

Faskioita on monessa eri kerroksessa ympäri kehoamme. Periaatteessa koko kehomme, sisäelimet mukaanlukien ovat faskioiden muodostamassa pussissa.

Luurankolihakset ovat yhteydessä paitsi jänteiden, myös faskian avulla luihin. Sisäelimillä on myös yhteys lihaksiin ja aina pinnallisiin kerroksiin asti.

Faskiat muodostavat liikeketjuja, jotka menevät useiden lihasten kautta ja vaikuttavat näin toimien yhdessä.

Pinnallinen faskia toimii mekaanisena ja termaalisena vaimentimena ja helpottaa ihon liukumista syvän faskian päällä.

Pinnallinen faskia sisältää veri- ja imusuonia ja hermoja ja  hyvin hermotettuna  toimii ulkoärsykkeiden, kuten kosketus, paine ja lämpö, vastaanottajana.

Syvä faskia on yhteydessä jänteisiin, nivelsiteisiin ja luukalvoon. Raajoissa syvä faskia toimii lihasten kiinnityskohtina ja muodostaa  aitioita lihaksille ja hermoverisuonirakenteille .

Sitä voi verrata siltaan, joka yhdistää lihasten tuottamat voimat ja liikkeet  nivelten yli.  Tiheän afferentin hermotuksensa  ja mekaanisten  ominaisuuksiensa ansiosta on syvällä faskialla  osuutta  liikkeiden aistimisessa ja koordinoinnissa.

 

Kerrosten järjestys ylhäältä alas: Iho, rasvakudosta, pinnallinen faskia, lisää rasvakudosta, syvä faskia (faskiamanipulaation kohdekudos), lihas. Siniset kerrokset ovat hyaluronihappoa joka voitelee syvän faskian ja lihaksen välisen tilan. Lähde: http://www.dynamicchiropractic.com/mpacms/dc/article.php?id=55911

 

 

Merkittäviä ominaisuuksia faskialla 

  1. voimansiirto
  2. liikkeiden aistiminen ja koordinaatio

 

Voimansiirto

Ihmisellä on yli 600 lihasta ja ennen niitä käsiteltiin enemmän itsenäisinä yksikköinä.

Nykyään on tajuttu lihasten ja niitä ympäröivien faskioiden muodostamat myofaskiaaliset ketjut. Mikään lihas ei toimi yksin.

Noin 70 prosenttia  lihassupistuksesta siirtyy suoraan  jänteisiin ja 30 prosenttia  tuotetusta jännityksestä välittyy faskiarakenteiden kautta.

Esimerkiksi käden puristaminen nyrkkiin tukevoittaa lihasten ja faskioiden jännitteiden avulla aina olkapään ja lapaluun seudun.

Voit kokeilla itsekin roikkua tangossa löysällä otteella ja vetää siitä leuan. Tiukalla puristusotteella taas huomaat, että olkapää tuntuu jämäkämmältä ja voimantuotto helpommalta.

Toinen esimerkki on taakkaa nostettaessa maasta, olkoon kyseessä kauppakassi tai levytanko.

Jännittämällä leveän selkälihaksen puristamalla olkavarsia taakse ja sisäänpäin kohti kainaloa, saat keskivartalon ja pakaroiden voimantuoton helpommaksi.

Sama pätee myös toisin päin, rakenteet yhdessä aiheuttavat keskivartaloa tukevoittavan vaikutuksen. Alaselän alueella on suuri faskiarakenne, thorakolumbaalinen faskia.

Tähän timantin muotoiseen rakenteeseen kiinnittyvät esim. leveä selkälihas, iso pakaralihas ja keskivartalon lihaksia.

Jännitämällä lihaksia tukevoitamme tämän rakenteen ja nosto tuntuu jykevältä. Hapet sisään ja vatsaontelon paine yhdistettynä koko vartalon jännitykseen antaa parhaan mahdollisen yhdistelmän.

Kuvahaun tulos haulle fascia and pain

 

Liikkeiden aistiminen

Faskia on tiheästi hermotettu ja siksi asiakkaat huomaavat faskioiden aiheuttamat tuntemukset eri puolilla kehoa.

Osa mm. päänsäryistä, huimauksista ja säteilytuntemuksista raajoihin kulkee faskiaa pitkin. Tällöin puhutaan myofaskiaalisesta kivusta.

Olkapäähän voi sattua, mutta paikallisesti kokeillen se ei ole arka. kipu tulee yleensä hieman epämääräisesti jossain käden liikkeessä ja voi olla hankalasti paikannettavissa.

Tutkimalla vasta selviää suurin syypää, mutta se voi säteillä esimerkiksi ylhäältä päin lavan lähentäjistä, olkapään ulkokiertäjistä tai epäkäslihaksesta.

Vastaavasti alhaalta päin voimme edetä aina ranteeseen ja kämmeneen asti ja huomata sieltä yhteyden olkapäähän.

Vanhan liiton ”tenniskyynärpää”- diagnoosit ovat yleisiä. Hyvin usein taustalta paljastuu ongelmia yläraajan ja hartiarenkaan faskiarakenteiden kanssa.

Kuvahaun tulos haulle trigger point

Tyypillistä säteilyoiretta epäkäslihaksen yläosasta kohti ohimoa ja silmäkulmaa. Yleinen kohderyhmä: päätetyöntekijät.

 

Yleensä pitkittyneissä ongelmissa toimintahäiriöt faskiassa aiheuttavat kömpelyyttä ja vaikeutta aktivoida haluttua lihasta.

Henkilö ei esimerkiksi osaa kunnolla aktivoida pakaralihaksiaan lantion nostossa tai kahvakuulan etuheilautuksessa.

Työ menee jatkuvasti ”reisille” eli takareisien suorittamaksi.

Vaikka terapeuttina huutaisin naama punaisena ja vaatisin jännittynyttä lihasta, se ei siltikään onnistu. Tällaisessa tapauksessa eron voi huomata heti kun ympärillä olevat ”jarrut” on otettu pois.

Käsittely saattaa kohdentua suoraan gluteus- lihasten alueelle tai esim. vastapuolelle lonkankoukistajien Iliacus- faskiaan. Riippuu täysin henkilön löydöksistä.

Kun paikat on ”auki”, aivot hahmottavat paremmin hermotettavan (tässä tapauksessa pakarat) alueen. Sitten voi puristaa perseellä kuin Timo Silakka parhaina päivinään.

Kuvahaun tulos haulle full metal jacket

”Aktivoi lihas, tai itket ja aktivoit”!

 

Alaselän ja lantion seudun alueelta voi säteillä alaraajoihin ”iskias-tyyliset”- kivut. Lainausmerkit siksi, koska takareidessä, pohkeessa ja jopa jalkaterässä tuntuva säteilykipu voi ilmentyä juuri myofaskiaalisena kipuna.

Itse iskias-hermo ei välttämättä ole pinteessä. Terapeutti toki haastattelee ja tutkii asiakkaan, jonka perusteella tiedetään tuleeko kipu kenties spesifisti hermon puristuksesta johtuen tai esim. epäspesifisti säteilemällä faskiaa pitkin.

 

http://www.yoganatomy.com/wp-content/uploads/2011/10/glutmin_tps.png

Epäspesifiä säteilyoiretta keskimmäisen ja pienen pakaralihaksen alueelta alaraajaa pitkin.

 

Ei ole olemassa pakettiratkaisua, jossa aina tietty kipu johtuu tietystä asiasta. Tämän takia huolellinen tutkiminen poissulkee vääriä johtopäätöksiä ja antaa osviittaa oikeasta polusta.

Vakavat sairaudet, kuten kasvaimet ja aivoverenkierron häiriöt on syytä tutkia ja rajata heti alussa ulkopuolelle.

 

 Faskiamanipulaatio

Faskiamanipulaatio® – menetelmä esittelee kokonaisen biomekaanisen mallin, joka auttaa tulkitsemaan faskian osuutta tuki-ja liikuntaelimistöön liittyvissä toimintahäiriöissä.

Menetelmän on luonut Luigi Stecco. Tämän manuaalisen menetelmän perusajatus on tunnistaa tarkka, paikallinen faskian alue, joka liittyy tiettyyn rajoittuneeseen liikkeeseen.

Kun rajoittunut tai kivulias liike (suunta) on löydetty, tunnistetaan paikallinen faskiassa oleva alue ja tätä tarkasti määritettyä faskian aluetta manipuloimalla voidaan palauttaa liikkeen laajuus ja kivuttomuus.

Käsittely tapahtuu ilman rasvaa tai öljyä yleensä rystysellä tai kyynärvarrella.

 

Mihin ongelmiin faskiamanipulaatiolla voidaan vaikuttaa?

Monesti fysioterapiassa ongelmien taustalla on toimintahäiriötä  faskian liukumisessa pitkin lihaksen pintaa.

Liukumattomuuden taustalla on yleensä ollut voimakasta yksipuoleista toistoliikettä töiden tai harrastuksien seurauksena.

Esimerkkinä sähkömiehellä käsien käyttö vaakatason yläpuolella tai staattinen toistorasitus päätetyötä tekevillä.

Rasitus aiheuttaa kehoon densifikaatiota, eli syvä faskia ei liu’u lihaksen päällä.

Densifikaatiot muodostuvat segmenttien (pää, olkapää, nilkka jne.) koordinaatiokeskuksiin, jotka ovat tietyissä liikesuunnissa voimavektoreilla laskettuna kovimman  rasituksen alaisena.

Kun keho ei pysty optimaalisesti tuottamaan jotain suoritusta, tämä aiheuttaa yleensä kompensointia jostain toisesta kohtaa.

Pitkällä aikavälillä kuormitus voi kohdistua liikaa vääriin segmentteihin. Tällöin lopullinen kipu, liikkuvuuden rajoitus jne. voi olla täysin muualla kuin missä alkuperäinen syy on.

Käsittely tapahtuu juuri näihin koordinaaatiokeskuksiin sekä fuusiokeskuksiin. Fuusiokeskuksiin en mene tällä kertaa, koska ne ovat level 2- kamaa. Toivottavasti olen fuusioitumassa ensi talven aikana ja oppimassa lisää niistä.

Densifikaatiossa lihaksen ja syvän faskian välisenä liukastusaineena toimiva hyaluronihappo on ketjuuntunut pitkäketjuiseksi ja täten tahmeaksi.

Käsittelyn tarkoitus on kitkalla ja lämmön nousulla aiheuttaa hyaluronihapon molekyyliketjujenpilkkoutuminen lyhytkejuiseksi, jolloin siitä tulee juoksevampaa. Aivan kuin hunajalusikallinen kuumassa teevedessä.

Seurauksena lihaksen ja faskian välinen liike paranee. Tämän myötä koordinaatio ja voimantuottokin on helpompaa.

Densifikaatiota voisi verrata kireään hihaan paidassa, joka kättä liikuteltaessa ei liu’u ihon pinnalla.

Väljä paita antaa enemmän pelivaraa raajoja liikuteltaessa. Jos taas päällä on kireä lateksiasu, pienikin liike aiheuttaa jännityksen tunteen johonkin kohtaan kehoa. Tämän enempää lateksista en aio artikkelissa enää puhua.

Kuvahaun tulos haulle forrest gump thats all ihave to say

Faskiamanipulaation idea onkin huolellisen haastattelun ja tutkimisen perusteella päässä alkuperäisen syyn jäljille.

Pelkkä koordinaatio- ja fuusiokeskusten etsiminen kirjoista on helppoa. Idea onkin säästää aikaa ja käsitellä oireen kannalta oleellisimmat kohdat.

Kropassa on reilusti yli 100 pistettä/ puoli ja yhdellä hoitokerralla hoidetaan max. 6 pistettä.

Omalla vastaanotolla asiakkaita on tullut esimerkiksi seuraavilla diagnooseilla tai oireilla ja apua on löytynyt faskiamanipulaation keinoilla:

  • iskias
  • lumbago aka noidanuoli (alaselän lihasten kramppi)
  • tenniskyynärpää
  • kiertäjänkalvosinoireyhtymä
  • ahdas olkapää tai jäätynyt olkapää
  • piriformis- syndrooma
  • päänsärky
  • huimaus
  • näköhäiriöt
  • kurkun käheys, kuristumisen tunne/pala kurkussa
  • niskakivut
  • vatsakrampit
  • kylmäkätisyys tai jalkaisuus
  • tinnitus
  • hammassärky
  • rannekanavaoireyhtymä
  • rintarangan kipu
  • jne.

Kuten listasta huomaa, lähes mikä tahansa tuki- ja liikuntaelinvaivoista voi johtua faskian toimintahäiriöstä.

Yksi mielenkiintoinen yhteys on sisäelimiin. En ole opiskellut vielä alaa niin pitkälle. Kiinalaiset ovat aikanaan huomanneet faskiaaliset yhteydet akupunktion keinoin.

He käyttävät käsien sijasta neuloja ympäri kehoa. Myös he ovat jo tuhansia vuosia sitten huomanneet lihasten ja faskioiden yhteyden aina sisäelimiin saakka.

Termistö meridiaaneineen on tosin erilaista ja länsimainen lääketiede ei meridiaaneja ole havainnut. Siitä huolimatta monet ovat saaneet akupunktiosta helpotusta.

Faskiaa käsitellessä tarkoitus ei ole tuottaa kipua asiakkaalle. Kipeä kohta ei ole välttämättä syy hoitaa. Liukumaton kohta taas on.

Jos hyökkäämme suoraan kipeimpään paikkaan, saatamme tuottaa enemmän hallaa kuin hyötyä. Olkapään ollessa hyvin kipeä, saatan lähteä liikkeelle vapauttamaan faskiaa esimerkiksi kyynärvarren tai jopa ranteen ja kämmenen alueelta.

Lähestymistapa voi olla myös esim. rintarangan, pään tai kaulan alueelta. Ideana on löysätä ”narua” toisesta päästä kuin missä kipu on.

Usein tiukin tai kipein alue saattaa jo helpottaa, kun olemme vapauttaneet faskiaketjua pidemmän matkan päästä. Kirein paikka onkin ”sulanut” ennen kuin olemme edes sitä käsitelty. Käsiteltävä alue ja järjestys päätetään tutkimisen perusteella.

Kivusta puheenollen on hyvä käyttää termiä ”makea kipu”. Tällöin asiakkaasta tuntuu, että kroppa kaipaa käsittelyä. Tuntemus on luonteeltaan karheaa ja menee syvälle ”luihin ja ytimiin”. Säteilyoiretta pitkin faskiaa voi esiintyä muualle kehoon aina sormiin, varpaisiin ja päähän asti.

Voimakkuus on asteikolla 0-10 (0= ei mitään, 10= maksimaalinen kipu) luokkaa 5-7, jolloin tuntemus on hyvin siedettävissä. Pikkuhiljaa tuntemus vähenee samaa tahtia kun faskia alkaa liukumaan pitkin lihaksen pintaa noin 2-4 minuutin aikana. Jäljelle jää kevyt olo ja lämmön tunne kohdealueelle.

Käsittelyn jälkeen voi testata heti, onko esim. selän liike normalisoitunut tai liikekipu vähentynyt. Tästä vedetään johtopäätökset ja edetään seuraavaan kohtaan tarpeen mukaan.

Asiakkaasta riippuen käyntikertoja voi olla n. 1-5. Kuitenkin jo ensimmäisen kerran jälkeen yleensä näkee, onko oire hoidettavissa faskiamanipulaation keinoin.

Kipu esimerkiksi rintarangan alueella on monesti moninaista. Siihen voi vaikuttaa faskian liukumattomuus, nikamalukko tai alentunut liikkumattomuus nikama-kylkiluuliitoksissa, lihasten triggerpiste tai yleinen happamuus, ottaen huomioon myös sydämen ja keuhkot.

Huolellisella tutkimisella asia yleensä selviää. Terapia totetutaan kokonaisvaltaisesti, eikä vain yksittäistä nikamaa tai faskiaa tuijottaen.

Psyykkiset tekijät ovat aivan yhtä suuressa roolissa, joskus joka suuremmassakin, kuin fyysiset.

Alkuvaiheen terapialla on tarkoitus löytää ns. neutraali tilanne ilman vaivoja. Tämän jälkeen oikeanlaisilla harjoitteilla tavoitellaan, ettei vaiva uusiutuisi.

Lähtökohtana on, että ihmisen ei tarvitse itse tietää tarvitsevansa tietynlaista hoitoa. On terapeutin vastuulla löytää oikeat hoitomuodot.

Jos vaiva näyttää tutkimisenkin jälkeen oudolta, ei terapiaa suoriteta. Asiakas ohjataan tällöin jatkotutkimuksiin.

Voit kuitenkin huokaista helpotuksesta, todella harvoin tuki- ja liikuntaelinvaivojen takana on mitään kovin vaarallista.

Sinulla tai jollain tutullasi voi olla joku tuki- ja liikuntaelinvaiva mikä uusiutuu toistuvasti, eikä sitä ole oikein pystytty selvittämään perinpohjaisesti.

Faskiamanipulaatio voisi olla yksi keino ratkaista näitä ongelmia. Ei välttämättä, mutta tutkimallahan se selviää.

Oma seikkailu faskioiden kanssa on kestänyt vasta lyhyen aikaa, mutta se on monipuolistanut työn kuvaa todella paljon. Odotan innolla tulevia koulutuksia aiheeseen liittyen.

 

Lähteet ja aiheesta lisää:

Kirjallisuus:

Sidekudos- koko kehon kattava viestiverkko (artikkeli)

Tiina- Lahtinen Suopanki

Luigi Stecco
Luigi Stecco
Thomas W. Myers
Faskia vapaaksi- keho tasapainoon
James Earls ja Thomas W. Myers
Faskia- terapian ja liikkeen näkökulmasta
Mika Pihlman ja Tuulia Luomala
Internet:
http://www.fascialmanipulation.com/

www.faskiamanipulaatio.fi

www.anatomytrains.com

 

 

Iiro Härkönen

Iiro Härkönen

Olen koulutettu fysioterapeutti (AMK 2013), ja tarjoan fysioterapiaa ja personal trainer- palveluita kaikenikäisille. Voit tulla fysioterapiahoitoon sekä lääkärin lähetteellä (Kela-korvaus) että oma-aloitteisesti ilman.

Toimipisteeni on Fysioterapia Saimaanharjussa, mutta teen myös kotikäyntejä Taipalsaaren ja Lappeenrannan alueella.