Treeni- ja terapiafilosofiaa: osa 1

Trust Me, I'm A Physiotherapist!

Tervehdys!

Seuraavassa koitan avata ajatusmaailmaani, joka vaikuttaa fysioterapian ja fyysisen harjoittelun sisältöön. Koulutuspohja ja oma kokemus antavat suuntaviivat tähän, mutta loppupeleissä jokainen terapeutti, valmentaja, jne. muodostaa oman mielipiteensä siitä miten asiat tulisi tehdä. Yhtä ja ainoaa totuutta ei ole olemassakaan. Jos näin olisi, kaikki urheilijat treenaisivat ja terapeutit hoitaisivat/kuntouttaisivat  samalla tavalla.

Omassa ideologiassa perusasiat ovat pysyneet samana jo pidempään, mutta työkalupakki täydentyy koko ajan pienillä nyansseilla. Fysioterapiassa asiakkaat tulevat usein jonkin haitan tai vaivan takia. Yleensä syynä on kipu, liikerajoitus, toiminnan haitta, tai näiden yhdistelmä. Lähtökohdan muodostaa asiakkaan tavoite: onko se esim. kauppareissusta selviytyminen liukkaallakin kelillä vai maratonin juokseminen ilman selkäkipuja.

Tässä kohtaa on hyvä tehdä selväksi asiakkaan oma tavoite ja resurssit asian hoitamiseksi. Terapeutit saattavat innostua keksimään hyvinkin innostavia tavoitteita ja ohjelmia asiakkaiden päänmenoksi. Onkin syytä varmistaa, että asiakas on samalla sivulla ajatusmaailmassa tai homma tyssäää jo alkuunsa. Tavoite määrittää toiminnan ja asiakkaan arki aikataulun sen suorittamiseksi.

Ansioitunut fysioterapeutti Gray Cook on antanut esimerkin kuntoutuksen portaista, joka menee järjestyksessä: Kivun hoito  -> liikkuvuus -> stabiliteetti  ( liikkeen ja asennon hallinta/ taito) -> voima. Portaiden oikominen aiheuttaa yleensä ongelmia. Esimerkiksi voiman lisääminen puuttelliseen tekniikkaan maastavedossa voi olla arpapeliä kestävätkö välilevyt vaiko ei? Uhkapeliksi suosittelen mieluummin Veikkauksen pelejä kohtalaisilla panoksilla (meneväthän rahat ainakin jonkun tarpeisiin). Ruletin pelaaminen Vegasissa onkin eri asia…. mutta takaisin asiaan!

Kipu muuttaa kaiken”. Oivasti sanottu, Gray hyvä. Kivulla on vinha ominaisuus muuttaa tapaamme käyttää kehoamme. Jos jotain paikkaa koskee, etsimme kuumeisesti keinon välttää sitä. Kun käsi ei nouse ylähyllylle kurottaessa kivuttomasti, koitamme jeesata liikettä nostamalla hartiaa korvaan. Tätä kutsutaan kompensaatioksi. korvataan jonkin lihaksen työ jollain toisella.

Kuvahaun tulos haulle pain

Yleensä kireät lihakset ovat kroonisesti kireitä, koska ne ovat ylityöllistettyjä. Esimerkiksi kireät takareidet voivat olla koetuksella lonkan ojentajina, koska pääsuorittaja ylhäinen Gluteus Maximus( iso pakaralihas) laiskottelee. Takareidet avustajina tekevät tuplavuoroa säntillisesti. Huomaat, että venyttelyllä pelkästään ei ole vaikutusta. Tavoitteena onkin saada herra tai neiti pakara aktivoitumaan, jolloin takareisien suhteellinen kuorma pienenee. Aiheesta saanee oman artikkelin jonain päivänä. Kannattaa siis etsiä kireän lihaksen laiskottelevaa kaveria ja laittaa se töihin.

Kipu inhiboi, eli laittaa ikään kuin jarrut päälle  hermoston kautta lihaksille estäen näitä toimivasta normaalisti:  ”Älä taivuta sinne!”Onkin syytä saada kivusta hetken rauha, jolloin voimme lähteä etsimään nivelten ja lihasten normaalia toimintaa.

Kivun hoidossa voi alkuvaiheessa käyttää esimerkiksi sähkö- ja lämpö/kylmähoitoja, teippausta, oikean asennon löytämistä ja pikkuhiljaa manuaalisia tekniikoita. Aluksi täytyy monesti hoitaa oiretta, jotta voimme päästä syyn kimppuun.

Kuvahaun tulos haulle pain

Kun kipu on kaunista ja tuska taivaallista, pääsemme kuitenkin (toivottavasti) vaiheeseen, jossa voimme varmistaa liikkuvuuden tämänhetkisen tason.

Ennen kuin voimme nostaa metsurin lailla 100 kg tukin ylös suorille käsille, olkanivelen ja lapaluun liikeratojen täytyy se mahdollistaa. Tässä vaiheessa manuaalisesta terapiasta on suuri hyöty. Terapeutti voi tehdä nivelen mobilisointia, lihasten ja lihaskalvojen (fascia) käsittelyjä ja hermojen mobilisointia liikeratoja avatakseen.

Asiakas jatkaa omatoimisesti liikkuvuusharjoitteita tilanteen ylläpitämiseksi. Alkuvaiheessa terapeutti toimii ”buusterina” ja auttaa henkilön oikealle tielle. Harjoitteiden ohjaamisen jälkeen raaka suorittaminen vapaa-ajalla on tehtävä itse. Tässä vaiheessa asiakas on ehkä saatu itse hoksaamaan, että näitä tekemällä oloni on parempi. Jos motivaatiota ei ole, harjoitteet ”jäävät korvan taakse”, ja siellä pysyvät!

Oletetaan, että liikkuvuus on olemassa. Nyt meidän täytyy vielä hallita tämä liike. Puhutaan stabiloinnista. Kuuluisat ”syvät vatsa- ja selkälihakset” ovat esimerkki selkärankaa tukevista elementeistä. Näiden täytyy aktivoitua ensin ja tukea selkäranka, ennen kuin massiiviset pinnalliset lihakset liikuttavat suuria kuormia.

Kyseessä on taito, ja taito kehittyy harjoittelemalla. Monesti tämä tapahtuu automaattisesti, mutta esimerkiksi pitkän jatkuneessa kiputilanteessa lihasten välinen ”syttymisjärjestys” on häiriintynyt. Onkin turhaa käskeä asiakasta löytämään poikittainen vatsalihas ja aktivoimaan se, jos päällä on vahva alaselän ja lantion alueen lihasten suojelukramppi esim. liukastumisen korjausliikkeen seurauksena. Kun suojakramppi saadaan pois ja nikamiin ja lihaksiin normaali liike, voimme ruveta vaatimaan enemmän ihmetekoja.

Hienoa, meillä on olemassa liike ja kaiken lisäksi hallittavissa oleva sellainen! Voit taputtaa itseäsi olalle ja laittaa rautaa tankoon. Tässähän taivas on rajana. Välillä tulee takapakkia ja ” portailla” joudutaan menemään hetkellisesti takaisinpäin. Tästä ei lannistuta.

Täytyy muistaa, että hallinta ja voima eivät ole toisiaan poissulkevia ominaisuuksia, molempia tarvitaan. Mikäs sen hienompaa, kun pystyy hallitsemaan kroppansa tempauksen ala-asennossa 200 kg pään yläpuolella. Maailman huipuilta painonnostossa sekin onnistuu. Aktivoituikohan kaikki ”syvät vatsalihakset”? – Uskoisin :).

Kuvahaun tulos haulle do you even lift

Pelkkä kropan hallinta ei riitä, jos massaa ja voimaa on vähän ja päälle vyöryy kiekon tavoittelutilanteessa sääliä kaihtamaton Zdeno Chara. Joudut toteamaan ravintoketjun olemassaolon tylyn totuuden. Mitä enemmän ihmisellä on voimaa, sitä paremmin hän todennäköisesti pystyy suoriutumaan eri tehtävistä. Edelleenkään, voima ei ole myöskään liikkuvuuden kanssa ristiriidassa. Silti olemassa on vielä harhakäsityksiä esim. joukkuelajien valmennuksessa, joissa törmää ajatukseen ” puntti jäykistää ja hidastaa”.

Väärin. Yksipuolinen ja typerä harjoittelu hidastaa ja jäykistää.

Toivottavasti tästä aivomyrskystä tuli tarpeeksi pitkä ja epäselvä. Voimme jatkaa Vol. 2 hetken päästä. Kakkososassa pilkon näitä terapian ja treenin askelmerkkejä hieman tarkemmin: mitä hoitomuotoja asioita ja liikkeitä missäkin vaiheessa tehdään… ja miksi :O ?

jatkuu…

 

 

 

 

Iiro Härkönen

Iiro Härkönen

Olen koulutettu fysioterapeutti (AMK 2013), ja tarjoan fysioterapiaa ja personal trainer- palveluita kaikenikäisille. Voit tulla fysioterapiahoitoon sekä lääkärin lähetteellä (Kela-korvaus) että oma-aloitteisesti ilman.

Toimipisteeni on Fysioterapia Saimaanharjussa, mutta teen myös kotikäyntejä Taipalsaaren ja Lappeenrannan alueella.